Morjesta pöytään! Viikko onkin taas vierähtänyt viime päivittelystä, mutta syyt "laiskotteluun" lienevät ihan ymmärrettävät. Muuttohommat on kutakuinkin loppusuoralla ja pikkuhiljaa ollaan päästy asettumaan uuteen asuinympäristöön. Suurin yksittäinen tekijä postaustahdin verkkaisuuteen on ollut puuttuva internetyhteys (tai on meillä ny ollu toi kännykän yhteys, mutta sillä ei paljon surffailla), mutta tänään vihdoin ja viimein Elisan asentajasetä palautti meidät nykyaikaan..
Kuten seuraavasta kollaasista näette on meillä Monan kanssa ollut hieman reviirikiistaa uudessa asunnossa. Lastaa apuna käyttäen sain kuin sainkin valloitettua keittiön itselleni, joten luvassa on siis jatkossakin ruokapostauksia.

Herkkusieni-pekonipastaa.. Kanat ja muut kaverukset puuttuvat kuvista, sillä ne törkkäsin valurautapannussa uuniin muhimaan. Paljon on tosiaan tullut arkiruokaa laiteltua uusilla vehkeillä ja täytyy sanoa, että ihan pätevältä uusi keittiö vaikuttaa. Täytyy jossain vaiheessa tehdä tarkempaa postausta kodinkoneista yms.
Menneenä viikonloppuna sain muuten kunnian osallistua Monan siivellä Nikonin ja Eatbestin järkkäämään ruokakuvaus-/ ruoanvalmistusiltamaan Helsingissä. Tapahtumapaikkana oli opetus-/tapahtumakeittiö Kuura. Illan pääteemana oli ruokakuvauksen salat. Ihan mielenkiintoisia juttuja ja paljon uutta tuli myös opittua, mutta jos ihan rehellisiä ollaan niin illan parasta antia oli kyllä yhdessä loihdittu ateria ja sen nautiskelu.
Kolmen ruokalajin menu koostui lohitartarpiffistä salaattipedillä, paahdetusta ankasta säräjuureksilla ja omenaisella kastikkeella sekä omenakompotista vaniljarahkavaahdolla. Suoritimme ruoanvalmistuksen pareittain osa-alueisiin jaettuna. Halukasta ankanpaistajaa tiedusteltaessa, olin tietysti ensimmäisenä käsi pystyssä. Iloisin mielin aloittelin ankanrinnan esivalmistelun, kunnes vakavoiduin, sillä olinhan tuolloin minulla oli vielä ankkapoikuus tallella.. Tarkoitan siis että en ollut aikaisemmin ankkaa kokkaillut..
Ankan rintafileen valmistus olikin melkoisen yksinkertainen toimenpide ja voisinkin kerrata paahdettun ankan reseptin tähän työvaiheineen:
Paahdettua ankanrintaa 2 Eetua/ 4 Monaa
- yhden ankan rintafileet (2kpl)
- (meri)suolaa
Ankan filettä löytää Suomessa useimmiten vain pakastealtaasta, joten ensimmäinen projekti on lihan sulattaminen. Kun liha on suunnillee huoneenlämpöistä, viillellään fileen nahkapuolelle ristikko vain juuri ja juuri lihaan saakka. Ristikon ansiosta nahka ei kipristy paistettaessa. Viiltelyn jälkeen suolataan reippahasti fileen molemmat puolet..
Ankka paistetaan ennen uuniin laittoa molemmin puolin. Tärkeää on laittaa ankka kylmälle pannulle nahkapuoli alaspäin, jolloin lämpiävä pannu saa rasvan sulamaan ja rapsakoittaa nahkan herkulliseksi.
Kun ankka on molemmin puolin kullan ruskea lykätään se 150-175 asteiseen uuniin ja otetaan pois kun sisälämpötila on noin 54 astetta. Siis ankan, ei uunin ;).. Ennen esillepanoa ankan on hyvä antaa vetäytyä viitisen minuuttia.
Näin helppoa se siis oli! Ankan rinnat voi sitten nauttia vaikkapa uuniporkkanoiden (porkkanoiden mausteeks vois lisätä reilusti rakuunaa tai vaikkapa timjamia) ja jonkun makiahkon kastikkeen kanssa..
Ensi kertaan sitten vaan.. Palaillaan!